Category Archives: Blog

Charles Dickens

Charles Dickens

Eräänä suurimmista romaanikirjailijoista on sekä omana aikanaan, että meidän päiviimme asti, pidetty englantilaista kirjailijaa Charles Dickensiä. Eikä varmasti suotta, onhan hän vaikuttanut niin paljon länsimaisen kirjallisuuden kehitykseen, ja ollut myös ensimmäisiä suomeksi käännettyjä kirjailijoita 1800-luvulla. Hänen romaanejaan ja novellejaan luetaan ahkerasti tänäkin päivänä, ja hän on saanut tunnustusta kirjallisena nerona. Minkälainen on sitten Charles Dickensin oma elämäntarina? Tarkastellaanpa lyhyesti mitä hänestä tiedämme.

Elämä ja kirjailijanura

Charles John Huffam Dickens syntyi helmikuussa 1812 Portsmouthissa John ja Elizabeth Dickensin perheeseen. Kun Charles oli kolmevuotias, hänen perheensä muutti Lontooseen, koska hänen isänsä siirrettiin laivaston virkamiehenä uuteen toimipaikkaan. Sieltä perhe muutti Chathamiin, jossa nuori Charles kävi koulunsa. Hän menestyi opinnoissaan erinomaisesti, mutta joutui jo 12-vuotiaana vähäksi aikaa töihin kengänkiillotustehtaaseen perheen velan suorittamiseksi. Kokemuksiaan tästä tehdastyöstä Dickens käyttikin myöhemmin romaanissaan Pikku Dorrit. Tämän lyhyen työuran jälkeen Dickens jatkoi opintojaan, pääsi niiden jälkeen töihin lakitoimistoon vuonna 1827, ja ryhtyi sen jälkeen siviilioikeuden pikakirjoittajaksi. Hän alkoi lukea British Museumissa käydessään Shakespearen tuotantoa sekä erilaisia historiateoksia, ja tässä vaiheessa kirjoittamiskipinä alkoikin vähitellen syttyä hänessä itsessään. Hän alkoi kirjoitella lehtiin, jotka julkaisivat hänen kirjallisia tuotoksiaan jatkosarjoina, joita ihmiset seurasivat melkein kuin nykyaikana television saippuaoopperoita. Hän oli mestari jättämään jokaisen sarjan osan niin kutkuttavaan kohtaan, että lukijoiden jännitys säilyi seuraavan osan julkaisuun saakka. Dickensin kirjallisen läpimurron voidaan katsoa alkaneen vuonna 1836 julkaistulla jatkosarjamaisella kirjalla “Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit”. Hyvin nopeasti hänestä oli tullut oman aikansa kansainvälinen kirjallinen julkisuuden henkilö, jonka huumoria, satiirisuutta ja innokasta erilaisten hahmojen ja yhteiskunnan havainnointia kiiteltiin laajasti. Charles Dickensin romaaneille ovat erittäin ominaisia mieleenpainuvat henkilöhahmot, jotka höpsöydessään, parodisuudessaan ja suorastaan surrealistisuudessaan ovat vertaansa vailla sen ajan kirjallisuudessa. Myöskin viktoriaanisen Englannin kuvaaminen on hämmästyttävän maanläheistä ja tarkkaa, vaikkakin siihen liittyy eräänlainen satiirinen liioittelu. Dickensin kieli on mehevää, nokkelaa ja sanoilla leikittelevää, ja joskus juoni saattaa melkein hukkua yksityiskohtien paljouteen ja moninaisuuteen. Toisaalta realismi ei ollut Dickensiltä mitenkään hukassa; itse rutiköyhän virkamiehen poikana hän ymmärsi myös elämän synkkää ja raadollista puolta. Kuvatessaan lasten maailmaa siihen aikaan ja sen julmuutta hän olikin ehkä realistisimmillaan ja avoimimmillaan.

Dickensin

Dickensin yksityiselämästä tiedämme sen verran että hän meni naimisiin vuonna 1836 Catharine Hogartin, toimittajatoverinsa tyttären, kanssa. Avioliitosta syntyi kymmenen lasta, mutta täysin vailla skandaaleja se ei ollut. Kirjailijalla oli nimittäin 13 vuoden ajan salainen rakkaussuhde nuoreen näyttelijättäreen Ellen Ternaniin eli Nellyyn. Dickens itse ei sanojensa mukaan “halunnut läheisilleen mitään pahaa”, mutta perheen vuoksi suhde oli pidettävä salassa. Voimme vain arvailla kuinka paljon nuoreen Nellyyn vaikutti 1800-luvun viktoriaanisessa ilmapiirissä toisena naisena oleminen; tilanne on synnyttänyt varmasti paljon tuskaa ja ristiriitoja.

Teoksia ja kunnianosoituksia

Kuuluisimpia Dickensin romaaneita ovat Oliver Twist, Nicholas Nickelbyn elämä ja seikkailut, jo aiemmin mainittu Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit, Kolea talo, ehkä omaelämäkerrallisin David Copperfield, Kaksi kaupunkia ja Loistava tulevaisuus. Kukapa ei tuntisi myöskin Joulukertomusta, jossa saituri Ebeneezer Scroogella on mielessään ainoastaan raha joulun lähestyessä; onhan tämä tarina otettu osaksi myös Disneyn Mikki Hiiren jouluaatto -elokuvaa, jossa saituria esittää tietenkin Roope-setä. Kahdessa kaupungissa ja Koleassa talossa Dickens on parhaimmillaan yhteiskuntakritiikissään ja satiirisuudessaan; kritiikki on ennen kaikkea hyvin moraalista, ei suinkaan poliittista, sillä esimerkiksi vallankumouksellisuuteen Dickens suhtautui varsin epäluuloisesti. Tätä englantilaisuuden ja Englannin tunnuskuvana pidettyä kirjailijaa kunnioitettiin jo hänen eläessään, mutta eräänlaisena kunnianosoituksena voidaan pitää myös hänen mukaansa nimettyjä museoita, toinen Lontoossa ja toinen Portsmouthissa. Joten, jos haluaa heittäytyä viktoriaanisen ajan pyörteisiin ja ilmapiiriin, kannattaa Lontoon matkalla käydä tutustumassa myös Charles Dickens -museoon: olen melkoisen varma, että käynti ei ole turha!

Kaikki George R.R. Martinista

Vuosina 2011-2019 elettiin aikaa, jolloin somessa, lehdissä ja keskusteluissa tuli aina vastaan sarja nimeltä Game of Thrones. Meidät voitiin oikeastaan jakaa kahteen eri ryhmään, sarjaa seuraavat ja ne, jotka eivät olleet koskaan katsoneet yhtäkään jaksoa. Harvemmassa oli kuitenkin ne henkilöt, jotka eivät olisi koskaan kuulletkaan koko sarjasta, kuten myös ne, jotka olisivat nähneet vain yhden jakson. Sillä jos näit yhden jakson, katsoit todennäköisesti muutkin.

Game of Thrones saavutti ennennäkemättömän maailmanmaineen. Siitä tuli yksi aikakautemme kulttisarjoista. Mutta kuka tai ketkä ovat sitten ihmisiä sarjan takana? Koko sarja perustuu kirjailija George R.R. Martinin, tunnetaan myös lyhenteellä GRRM, kirjoittamaan kirjasarjaan nimeltä A Song of Ice and Fire, Tulen ja Jään Laulu. Mutta kuka on GRRM ja miten hänestä tuli näin kuuluisa kirjailija?

George syntyi esikoisena aivan tavalliseen perheeseen New Jerseyn Bayonneen Yhdysvalloissa. Hänen juurensa ovat vahvasti myös Irlannissa äidin puolelta. Hänen isänsä toimi ahtaajana Bayonnen satamassa. Perhe eli hyvin yksinkertaista elämää. Georgella oli kaksi nuorempaa sisarusta ja he kävivät kaikki koulua. Heidän päivänsä koostuivat kävelystä kouluun ja takaisin, sekä kotitöissä auttamisesta.

lapsuus

GRRM kertookin tämän lapsuuden elämän tuntuneen liian yksitoikkoiselta ja se sai hänet tutustumaan kirjojen ihmeelliseen maailmaan. Hän alkoi lukea paljon ja oli erityisen kiinnostunut erilaisista fantasiakirjoista. Hän alkoi kirjoittaa erilaisia hirviötarinoita ja myi niitä muutamalla pennillä asuinalueen muille lapsille. Hänellä oli todella vilkas mielikuvitus ja tarinat sisälsivät todella mielenkiintoisia kertomuksia muun muassa kilpikonnien asuttamasta kuningaskunnasta.

Hieman myöhemmin nuoruudessaan hän innostui todella paljon sarjakuvista. Erityisesti Stan Leen, joka tuotti paljon materiaalia Marvel Comicsille, teokset tulivat hänelle todella tärkeiksi. Hän on myöhemmin myös maininnut Stan Leen yhdeksi tärkeimmistä esikuvistaan. Vuonna 1970 hän valmistui erinomaisin arvosanoin Illinoisissa sijaitsevasta Medil School of Journalismista.

Matka kirjailijaksi

GRRM halusi luoda uraansa pelkästään kirjailijana. Vaikka hän olikin erittäin lahjakas siinä ja sai jonkin verran tuotoksiaan julkaistua, siitä saatava raha ei kuitenkaan täysin riittänyt elämiseen. Hän pääsi opettamaan englantia ja journalismia Clarken yliopistoon, jossa hän toimi vuosina 1976-78. Vaikka hän nauttikin opettamisesta, läheisen ystävän kuolema sai hänet uudelleen arvioimaan omaa elämäänsä ja jo vuonna 1979 hän päätti ryhtyä täyspäiväiseksi kirjailijaksi ja muutti New Mexicoon.

Hän oli myös aktiivisesti mukana shakki toiminnassa. Hän oli erittäin lahjakas shakinpelaaja ja hänelle oli kertynyt paljon kokemusta pelistä. Sen avulla hän pääsi järjestämään turnauksia, jotka yleensä pelattiin viikonloppuisin. Tämä toi mukavasti lisää tuloja hänelle ja viikot hän voisi kirjoittaa romaanejaan täyspäiväisesti. Tämä mahdollisuus kuitenkin myös loppui nopeaan ja GRRM:n oli kehityttävä kirjailijana, jotta hän voisi tehdä siitä pääasiallisen ammattinsa.

Pikkuhiljaa hän onnistui saada yhä enemmän mainetta tieteis- ja fantasiakirjailijana. Hän käsikirjoitti ja tuotti myös lukuisia TV-sarjoja. Ainot asia mikä häntä häiritsi TV-sarjojen tekemisessä, oli se, että hänen täytyi usein jaksojen pituuden takia jättää paljon asioita pois alkuperäisistä teksteistään. Siitä alkoikin myös Tulen ja Jään Laulu, eeppinen fantasiatarina, joka voisi myös TV:ssä noudattaa alkuperäistä tekstiään.

GRRM on julkaissut urallaan lukuisia eri kirjoja. Niistä on suomennettu muun muassa Ristin ja Lohikäärmeen Tie, Apinakuuri ja Nahanvaihtajat. Hän on myös vieraillut Suomessa viimeksi vuonna 2017 Worldcon tapahtumassa, mikä on yksi tieteiskirjallisuuden alan suurimpia vuosittaisia tapahtumia. GRRM kirjoittaa edelleen aktiivisesti blogiaan, jossa hän kertoo elämästään ja ottaa kantaa myös moniin yhteiskunnallisiin asioihin.

Astrid Lindgrenin maailma

Astrid Lindgren oli rakastettu lastenkirjailija. Hänen kirjoittamaansa maailmaan lukeutuu monia tunnettuja hahmoja, kuten Peppi Pitkätossu, Vaahteramäen Eemeli, Katto Kassinen ja Ronja Ryövärintytär. Astridin satuja luetaan edelleen lapsille ympäri maailman ja hahmot tunnetaan erittäin laajasti.

Astridin kehittämien satujen, hahmojen ja tarinoiden tapahtumapaikkojen pohjalta vuonna 1981 Ruotsin Vimmerbyhyn perustettiin Astrid Lindgrens Värld eli Astrid Lindgrenin Maailma. Huvipuiston alueet on rakennettu kirjojen pohjalta ja kaikki hänen kirjojaan lukeneet tunnistavat varmasti miljööt ja hahmot. Siellä kannattaa piipahtaa, jos perheestä löytyy yhtään edellämainittujen satuhahmojen faneja. Alue on viime aikoina saanut rahakkaan kasvojenkohotuksen, sillä paikka on erittäin suosittu ja siitä halutaan pitää huolta. Tästä syystä niidenkin kannattaa piipahtaa täällä uudelleen, ketkä ovat jo aiemmin paikalla käyneet.

Missä ja milloin?

Astrid Lindgrenin maailma sijaitsee Ruotsin Vimmerbyssä, jonne on Tukholmasta noin 3 tunnin matka. Malmöstä matkaa tulee nelisen tuntia. Suomalainen voi lähteä matkalle vaikka laivalla ja jatkaa matkaa autolla Tukholmasta Vimmerbyhyn. Kerromme alempana yhden hyvän mahdollisuuden käydä näppärästi Astrid Lindgrenin maailmassa.

kesäkausi

130 000 neliömetrin laajuinen huvipuisto on avoinna toukokuusta syyskuuhun. Ohjelmat ja tavattavat satuhahmot vaihtelevat sen mukaan, minkä kauden aikana vierailija siellä käy. Kesäkausi on jaettu kolmeen kauteen: touko-kesä, kesä-elo ja syyskuu. Tarkemmat päivämäärät on katsottavissa huvipuiston virallisilta verkkosivuilta. Sieltä löytyy myös tiedot pääsylippujen hinnoista ja oppaat paikalle tulemiseksi sekä auton parkkeeraamiseksi.

Mitä huvipuistossa pääsee näkemään?

Huvipuistoon on koottu yhteen Astrid Lindgrenin rakastetuimmat sadut ja hahmot. Yleisölle järjestetään esityksiä ja lisäksi siellä on päivittäisiä tapahtumia, joihin kannattaa osallistua. Vierailijoiden ei tarvitse tyytyä pelkästään yleisönä olemiseen, vaan kaikilla on mahdollisuus päästä mukaan tarinoiden sisälle, kuten esimerkiksi leikkimään hippaa Peppi Pitkätossun kanssa. Tarinat todellakin heräävät eloon tässä huvipuistossa ja todellisuuden ja sadun maailman raja voi olla vaikea hahmottaa.

Yksi Astrid Lindgrenin maailman aktiviteeteistä on mahdollisuus päästä kurkistamaan esimerkiksi Ronja Ryövärintytär -teemalla rakennettuun maailmaan. Heille, kenelle tarina on tuttu, tuntevat varmasti Matiaksenlinnan, 7-metrisen vesiputouksen ja Rutjankosken. Kaikki nämä on sisällytetty tälle alueelle, uskomattoman tunnistettavasti. Tottakai huvipuistosta löytyvät mm. Huvikumpu, Melukylä ja Kissankulma. Satuhahmot esittävät teatteriesityksiä ja lapsiperheet viihtyvät varmasti mielisatujensa parissa. Huvipuisto täyttyy kerta toisensa jälkeen väkipaljoudesta ja siellä on käynytkin aivan huima määrä kävijöitä: jopa 10 miljoonaa vierailijaa sen koko historian aikana.

Lähde Suomesta Ruotsiin

Ruotsiin voi lähteä lomailemaan joko omatoimisesti tai järjestetyn matkan kautta. Suomalaisille järjestetään lomamatkoja, jotka alkavat laivamatkasta Ruotsiin. Esimerkiksi Viking Line järjestää tällaisia matkoja. Laivan päästyä perille Ruotsin kamaralle, jatkuu matka kohti majoituspaikkaa. Majoituksen voi valita matkaa varatessa, niin se on hoidettu jo etukäteen. Samalla vaivalla hoituu myös huvipuiston sisäänpääsylippujen ostaminen. Kaikki hoituu siis kätevästi netin kautta ja tehtäväksesi jää ainoastaan hoitaa itsesi ja perheesi terminaaliin oikeana päivänä.

Jos varaat matkan esimerkiksi mainitun Viking Linen kautta, saat majoituksen kätevästi läheltä huvipuistoa. Tämä helpottaa Ruotsissa olemista eikä sinun tarvitse järjestää kuljetusta pitkälle matkalle. Voit toki myös lähteä matkaan vaikka matkailuauton kanssa, jolloin majoitusta ei tarvitse sen kummemmin järjestää. Ruotsista löytyy hyvin sopivia camping-alueita, joissa voi yöpyä. Entistä kätevämpää on se, että nykyään majoitukset on helppo varata etukäteen joko majoituspaikan verkkosivujen kautta tai sähköpostitse. Näin ei tarvitse stressata sitä, onko haluamassasi majoituspaikassa tilaa juuri matkasi ajankohtana. Ei muuta kuin nokka kohti Vimmerbytä ja Astrid Lindgrenin satumaailmaa.

Kaikki Sofi Oksasesta

Sofi Oksanen on varmasti yksi Suomen tunnetuimpia goottimaailman edustajia, joka on samaan aikaan kansainvälisesti palkittu naiskirjailija. Sen lisäksi, että hänen romaaninsa Puhdistus on voittanut jopa neljä palkintoa, kuten Finlandia-palkinnon, on Oksanen myös näytelmäkirjailija. Monipuolinen ja välillä myös aktivistin roolissa oleva Sofi Oksanen kuuluu suomalaisten kirjailijoiden parhaimmistoon. Hänen mielipiteensä saattavat olla ajoittain rajujakin, mutta kuten kirjailijoille tyypillistä, osaa hän perustella omat mielipiteensä faktoilla, sekä oikeilla esimerkkitapauksella.Sofi Oksanen on sitonut vahvasti Suomen ja Viron kulttuureja. Hänen äitinsä, joka oli diplomi-insinööri, kasvatti hänet yksin Jyväskylässä, missä Sofi syntyi vuonna 1977. Sofi oli nuoresta pitäen jo suorittaja, sillä hän valmistui ylioppilaaksi sen jälkeen, kun hän kirjoitti neljä laudaturia kahden eximian lisäksi. Kirjallisuus ja draama kutsuivat nopeasti lukion jälkeen. Häneltä löytyy niin Helsingin yliopiston kirjallisuustieteiden, Jyväskylän yliopiston kirjoittamisen ja Teatterikorkeakoulun dramaturgian opintoja. Kirjallisuus ja teatteri ovatkin olleet Sofin elämässä pitkään.

Sofi Oksasen uran alku

Tietämys Virosta ja sen kulttuurieroista Suomen kanssa olivat varmasti yksi Sofi Oksasen inspiraatioita, kun hän julkaisi vuonna 2003 ensimmäisen teoksensa nimeltään Stalinin lehmät. Kyseisessä romaanissa voi nähdä rajua kritiikkiä siitä, millaisessa asemassa virolaiset ovat olleet ja miten heitä on käsitelty Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa.Baby Jane oli Sofin toinen teos, joka siirtyi Virosta paniikkihäiriöön ja naisten välisten parisuhteiden väkivallan pariin. Romaani, joka ilmestyi vuonna 2005, poikkeaa muista Oksasen julkaisemista teoksista, sillä se sijoittuukin pääkaupunkiseudulle, tarkemmin Helsinkiin. Tästä teoksesta tehtiin myöhemmin elokuva, joka julkaistiin keväällä 2019.

Estonia & Finland

Näiden kahden kehutun romaanin jälkeen Sofi Oksasen taitoa päästiin näkemään Kansallisteatterissa vuonna 2007, kun näytelmä Puhdistus palasi jälleen Viron lähimenneisyyteen. Esitystä näytettiin kolmen kauden verran ja sitä kehuttiin laajasti. Inspiroituneena Oksanen julkaisikin vuonna 2008 romaanin, joka kantoi samaa nimeä – Puhdistus. Suomessa vuoden 2008 myydyin kaunokirja käsittelee aikaisempien teosten tavoin hyvinkin raskaita ja vaikeita teemoja, jotka tulevat lähelle lukijaa. Viro ja Suomi kudotaan yhteen vaikealla tavalla.Näillä teoksilla Sofi Oksanen oli päässyt lähelle suomalaisten sydäntä ja onkin selvää, miksi niitä on käännetty usealle kielelle. Sofi Oksasen teoksia ei siis pelkästään myydä Suomessa, vaan niitä arvostetaan ulkomaillakin. Yksi palkinnoista, jonka Puhdistus sai, oli ranskalainen Prix Femina-palkinto.

Haasteista voittoon

Sofi Oksanen nousi monen viikon verran puhutuimmaksi aiheeksi, kun hän kritisoi voimakkaasti kustantajansa WSOY:n toimintaa vuonna 2009. Kyseessä oli hänen kirjoittama kolumni, joka julkaistiin Helsingin Sanomissa. Siinä kritisoitiin muun muassa WSOY:n kohtelua työntekijöitään kohtaan. Keskustelu nousi kokonaan uudelle tasolle, kun WSOY ilmoitti, ettei Sofi Oksanen kuulu enää heidän kirjailijoihinsa. Vaikka syyn kerrottiin olevan molemminpuolinen luottamuksen menetys, spekuloivat monet todellisia syitä. Sofi Oksanen oli palkittu kirjailija, mutta WSOY ei tuntunut kestävän kritiikkiä.

Sofi Oksanen

Sofi Oksanen siirtyi Bonnier Booksin riveihin ja vuonna 2011 Oksanen päätti itsenäistyä kokonaan. Hänen perustamansa kustantamo, Silberfeldt Oy, on edelleen toiminnassa oleva yritys. Sen jälkeen Sofi Oksanen jatkoi menestysromaanien kirjoittamista muun toiminnan ohessa. Hänen teoksensa, Kun kyyhkyset katosivat, oli jälleen menestys. Vuonna 2012 se olikin kotimaisista kaunokirjoista myydyin yli 107 000 kappaleella. Kyseinen romaani noudattaa samankaltaista Viro-linjaa, kuin aikaisemmatkin Oksasen teokset. Sen jälkeen julkaistu romaani, Norma, pysyy Helsingissä.Tällä hetkellä Oksasen kirjoittamasta Normasta on lukuisia käännös- ja julkaisusopimuksia, jopa Yhdysvaltoihin asti. On odotettavissa, että kaikki 22 eri maan sopimukset tuovat vuonna 2015 julkaistun teoksen kansainvälisille markkinoille uudella tavalla. Onneksi me saamme Suomessa nauttia teoksia ensimmäisten joukossa.

Dostojevski näki ihmisissä pintaa syvemmälle

Venäläinen klassikkokirjailija Fjodor Dostojevski on tunnettu ympäri maailmaa ja hänellä on ollut merkittävä vaikutus romaanin traditioon. Useat hänen teoksistaan ilmestyivät aluksi jatkokertomuksina, jotka huipentuivat aina jakson loppuun. Samalla kirjaan syntyi valmiita lukuja. Dostojevski on käsitellyt teoksissaan ihmismielen eri puolia ja hänen taitonsa oli nähdä jokaisessa ihmisessä eri kerroksia, kukaan ei ollut mustavalkoinen. Erityisesti häntä viehättivät katumuksen ja kärsimyksen teemat, joita hän käsittelee syvällisesti Rikos ja rangaistus -kirjassaan.

(lisää…)

Väinö Linna tutki historiaa ja kirjallisuutta, ja hänestä tuli osa molempia

Akateemikko Väinö Linna oli Suomen sodanjälkeisen kirjallisuuden tunnetuin eepikko, jonka kaikki tietävät ja jonka teokset tunnetaan joka kodissa. Linnan ura oli maineikkaimmillaan 1970-luvulla, jolloin hänestä tuli todellinen kansalliskirjailija. Varsinaisen kirjailijantyönsä Linna lopetti jo ennen tätä ja hänen viimeinen teoksensa oli romaanitrilogia Täällä Pohjantähden alla. Hän sai trilogiastaan vuonna 1963 Pohjoismaiden kirjallisuuspalkinnon. Linna kuoli 71-vuotiaana vuonna 1992, mutta oli jo ennen tätä sairastellut pitkään. 1980-luvun puolivälissä hän menetti puhekykynsä aivohalvauksen seurauksena ja muuttui ihmisten mielissä historialliseksi hahmoksi jo elinaikanaan. Linnan oli kirjailija osin ristiriitainenkin, sillä erityisesti hänen tuotantonsa alkuvaiheessa oli dostojevskiläisiä piirteitä. Linnaa onkin vaikea lokeroida yhteen tiettyyn muottiin.

Väinö Valtteri Linna syntyi Urjalassa 20. joulukuuta vuonna 1920. Hän oli työläisperheen poika ja hänen isänsä työskenteli teurastajana. Linna aloitti työnteon 15-vuotiaana maa- ja metsätyöläisenä. 18-vuotiaana hän pestautui Finlaysonin Tampereen tehtaille karstaajaksi. Kirjailijana Linna oli itseoppinut. Hän luki ahkerasti kirjallisuutta ja historiaa ja ponnisteli omin voimin ylöspäin kirjallisuuden kentällä. Uransa vapaana kirjailijana hän aloitti vasta vuonna 1954, mutta oli ehtinyt julkaista jo ennen tätä kaksi romaania, Päämääriä (1947) ja Musta rakkaus (1948).

Tuntematon sotilas nosti Linnan kirjailijoiden kärkijoukkoon

Todellinen läpimurto Linnan uralla oli kuitenkin sotaa tavallisen sotilaan näkökulmasta kuvaileva Tuntematon sotilas (1954), joka on edelleen neljänneksi myydyin suomalainen romaani kautta aikojen. Helsingin Sanomien kriitikko Toini Havu haukkui teoksen, mutta kansa ihastui. Teosta on myyty Suomessa noin miljoona kappaletta ja siitä on tehty myös kaksi kuuluisaa elokuvaa, teatteriesitys ja kuunnelma. Tuntematon sotilas on käännetty yli 20 kielelle, myös venäjäksi. Kirjallisuudentutkija Katarina Eskola korostaa Tuntemattoman sotilaan yhteiskunnallista merkitystä. Hänen mukaansa se on tehokkaasti tuonut yhteen eri sukupolvet ja yhteiskuntaluokat. Vuonna 1974 Väinö Linna puhui itse haastattelussa Tuntemattomasta sotilaasta. Yli neljäkymmentä vuotta sitten tehdyssä haastattelussa Linna kertoo, ettei ollut kirjan julkaisun aikaan täysin tyytyväinen teokseensa. Hän toteaa, ettei voisi muuttaa kirjan perusteita, sillä kyse oli Suomen sodasta ja hänen omasta kokemuksestaan siinä. Sen sijaan hän haluaisi puuttua muutamiin kirjallisiin heikkouksiin, joiden tiedosti jääneen sinne julkaisuvaiheessa. Kustantaja kuitenkin painosti, sillä kirja piti saada joulumarkkinoille ja syksy oli jo pitkällä. Linnan piti siis antaa kirja eteenpäin, vaikka koki vahvasti, että tietyt osat kirjan lopussa eivät olleet vielä valmiita.

Täällä Pohjantähden alla kertoo työläiselämästä

Tuntemattomasta sotilaasta saamillaan rahoilla Linna osti vaimoineen maatilan Hämeenkyröstä ja alkoi toimia osa-aikaisesti maanviljelijänä. Hän halusi eläytyä maaseutuympäristöön ennen kuin aloittaisi Täällä Pohjantähden alla -trilogian. Täällä Pohjantähden alla vahvisti viimeistään sen, että Linnalle kuului paikka johtavana suomalaisena eepikkona. Kirjallisuudentutkija Juhani Niemi kuvailee Linnan asettaneen kysymyksiä ja sitten vastanneen niihin. Kysymykset koskivat kansakunnan kohtaloa, sotaa ja rauhaa. Täällä Pohjantähden alla oli ensimmäinen teos, jossa kuvataan Suomen matkaa ristiriidoista yhdeksi kansakunnaksi. Vaikka Linnan ura romaanikirjailijana päättyi tämän teoksen jälkeen, hän jatkoi edelleen esseiden ja puheiden kirjoittamista. Hän julkaisi vielä kirjoituskokoelmat Oheisia (1967) ja Murroksia (1990).

Viimeiset vuodet

Linnan terveys alkoi heikentyä vuonna 1964 ja hän joutui myymään kotitilansa. Vuonna 1965 Linnalle myönnettiin kunniatohtorin arvonimi. Akateemikko hänestä tuli vuonna 1980. Väinö Linna esiintyi viimeisen kerran julkisuudessa joulukuussa vuonna 1990. Tuolloin hän osallistui juhlallisuuksiin 70-vuotispäivänsä kunniaksi. Linna sai uransa aikana useita kirjallisuuspalkintoja ja hänestä tuli Suomessa merkittävä kulttuurivaikuttaja, jonka mielipiteitä kuunneltiin. Aleksis Kiven ohella Linna on Suomen todellinen kansalliskirjailija ja hänen teoksistaan on tullut osa kansakunnan muistia.

Mika Waltari oli äärimmäisen monipuolinen ja tuottelias tuntojen kuvaaja

Mika Waltari, (1908 – 1979) on tunnetuin suomalaiskirjailija maailmalla ja hänen kuuluisin teoksensa, Sinuhe egyptiläinen, on Suomen historian eniten käännetty kaunokirjallinen teos. Mika Waltari syntyi Mikkelissä, mutta muutti perheineen Helsinkiin 5-vuotiaana. Waltari opiskeli yliopistossa teologiaa ja valmistui ennätysajassa filosofian kandidaatiksi, aineinaan filosofia, estetiikka ja kansantalous. Hän opiskeli myös Pariisin yliopistossa. Waltari oli naimisissa Marjatta Luukkosen kanssa ja heidän tyttärensä Satu Waltari valitsi myös kirjailijan ammatin.

Runoja, kauhua ja pienoisromaaneja

Waltari oli kirjailijana erittäin tuottelias. Hänen kirjailijanuransa alkoi 17-vuotiaana uskonnollisella kertomuksella, jonka hän kirjoitti Merimieslähetysseuran tilauksesta. Hän julkaisi tämän jälkeen myös runokokoelman sekä vuonna 1926 kauhunovellien kokoelman Kuolleen silmät, jonka hän kirjoitti salanimellä Kristian Korppi. Waltarin läpimurto oli kuitenkin vuonna 1928 ilmestynyt esikoisromaani Suuri illusioni, jonka hän viimeisteli romaanin tapahtumapaikalla Pariisissa.

Vuonna 1929 Waltari teki matkan Konstantinnopoliin ja matkan kokemuksista syntyi kirja Yksinäisen miehen juna. Armeijassa ollessaan Waltari kirjoitti isänmaallista paatosta tulvivan raportin Siellä missä miehiä tehdään, joka oli vastine Pentti Haanpään armeijaa arvostelevalle novellikokoelmalle Kenttä ja kasarmi. Waltarin asenteisiin ja kirjoituksiin vaikuttivat merkittävästi 1930-luvun poliittiset tapahtumat ja sodan merkit. 1930-luvun alkupuolella Waltari kirjoitti Helsinki-trilogian Mies ja haave (1933), Sielu ja liekki (1934) ja Palava nuoruus (1935), jossa hän esitteli kristinuskoon pohjautuvaa näkemystään sukupolvien ketjusta. Tuolloin kirjallisuuskriittisessä keskustelussa suosittiin kuitenkin ennen kaikkea työläiskirjallisuutta ja Waltarin teokset herättivät runsaasti keskustelua ja arvostelua.

Kauaa ei Waltarin tarvinnut kuitenkaan arvostuksen puutteesta kärsiä, sillä jo vuonna 1937 hänen teoksensa Vieras mies tuli taloon voitti WSOY:n pienoisromaanikilpailun. Kaksi vuotta myöhemmin Waltari voitti pohjoismaisen salapoliisiromaanikilpailun Suomen osuuden teoksellaan Kuka murhasi rouva Skrofin?. Tarina jatkui teoksessa Komisario Palmun erehdys (1940) ja vielä elokuvakäsikirjoituksen muodossa ilmestyneessä teoksessa Tähdet kertovat, komisario Palmu (1962). Vaikuttikin siltä, että pienoisromaani oli kirjallisuuden muotona Waltarin ominta lajia. Useat hänen pienoisromaaneista on koottu kahteen kokoelmaan Kuun maisema (1953) ja Koiranheisipuu (1961).

Sota- ja matkakokemukset näkyivät Waltarin teoksissa

Sodan aikana 1939 – 1944 Waltari toimi Valtion Tiedoituslaitoksen kirjoittajana, raportoiden sotaponnisteluista ja kirjoittaen pääkirjoituksia, novelleja, reportaaseja, tietokirjoja, romaaneja, elokuvakäsikirjoituksia, näytelmiä, kuunnelmia ja pakinoita. Työssään Waltari pääsi hyödyntämään Valtiollisen poliisin ja sotilastiedustelun salaisiksi luokiteltuja lähteitä ja näihin pohjautuen hän kuvaili suurvaltapoliittisia pyrkimyksiä teoksissa Totuus Virosta, Latviasta ja Liettuasta (1941) ja Neuvostovakoilun varjossa (1942). Suomen tunnelmia hän kuvaili useissa historiallisissa romaaneissa kuten Kaarina Maununtytär (1942) ja Tanssi yli hautojen (1944). Romaaneilla oli myös tärkeä tehtävänsä Suomen kansan valmistelussa sodan jälkeiseen aikaan. Waltari kirjoitti kuuluisimman teoksensa, Sinuhe egyptiläisen keväällä ja kesällä 1945 ja sisällytti siihen mittavien taustatutkimustensa avulla hankitun tiedon, kokemukset maailmansodasta ja koko länsimaista sivilisaatiota kohdanneen henkisen romahduksen.

Waltari jatkoi historiallisten romaanien kirjoittamista ja tästä seurasivat veijariromaanit Mikael Karvajalka (1948) ja Mikael Hakim (1949), joissa kuvattiin eksoottista Turkkia. Teoksessaan Johannes Angelos Waltari kuvasi Konstantinopolin piirityksen tapahtumia 400 vuotta aiemmin ja tämä teos jäi Sinuhe egyptiläisen ohella elämään vaikuttavana historiallisena teoksena ja piirityksenaikaisena päiväkirjana.

Waltari hyödynsi useissa romaaneissaan omia matkakokemuksiaan. Vuonna 1948 ilmestynyt Lähdin Istanbuliin kuvailee Waltarin matkaa idän kaupunkiin ja sodanjälkeisen Euroopan tilannetta, hyödyntäen surumielistä huumoria. Useiden romaanien ja novellien lisäksi Waltari jatkoi tuotteliaana elokuva- ja teatterikäsikirjoitusten luojana. Hänen teatteriteksteistään tunnetuimpia ovat satiiriset komediat ja farssit Gabriel tule takaisin ja Omena putoaa. Tämän lisäksi Waltari on kirjoittanut runoja Kieku ja Kaiku – sarjakuviin. Waltarin teoksista otetaan edelleen jatkuvasti uusia painoksia sekä Suomessa että ulkomailla.