Johanna Sinisalo kirjoittaa Suomikummaa

Johanna Sinisalo (s. 1958 Sodankylässä) on maailmallakin menestynyt tamperelaistunut kirjailija ja käsikirjoittaja. Sinisalo siirtyi vapaaksi kirjailijaksi ja käsikirjoittajaksi vuonna 1997 ja työskenteli sitä ennen 15 vuotta mainosalalla, toimien osakkaana mainostoimistossa. Sinisalo on julkaissut yli 40 novellia. Lisäksi Sinisalo on tehnyt sarjakuvakäsikirjoituksia, radio- ja tv-käsikirjoituksia, kirja-arvosteluja, artikkeleita ja kahdeksan täyspitkää romaania. Sinisalo on opiskellut kirjallisuustiedettä ja teatterintutkimusta Tampereen yliopistossa. Sinisalo kirjoitti aktiivisesti jo mainosalalla työskennellessään ja hänet on äänestetty mm. 80-luvun parhaaksi suomalaiseksi scifi-novellistiksi.

Vuonna 1995 alkanut tv-sarja Elämän suola käänsi Johanna Sinisalon uran uuteen suuntaan. Vaikka Sinisalo oli kirjoittanut tv-ohjelmia aiemminkin mainostyönsä ohessa, ei tähän urakkaan olisi riittänyt aika toisen työn lisäksi. Hän kertoo tuolloin valinneensa epävarmemman alan, josta hän halusi oppia lisää. Mainostyönsä ansiosta Sinisalo oli saanut maksettua lainat pois, eikä epäsäännöllinen tulo tuntunut pelottavalta. Hän toteaa, että uusien asioiden kokeminen on hänelle tärkeämpää kuin säännöllinen palkka. Televisiokäsikirjoituksissaan Sinisalo on huomattavasti konservatiivisemmilla linjoilla kuin kirjojensa kanssa. Hän toteaa, että tv-sarjojen tekeminen on kallista eikä niissä oteta samalla tavalla riskejä, sillä käsikirjoituksen täytyy menestyä kaupallisesti.

Sinisalon esikoisromaani Ennen päivänlaskua ei voi ilmestyi vuonna 2000 ja palkittiin Finlandia-palkinnolla. Finlandia-palkinto toi aiemmin scifi-piireissä mainetta niittäneen kirjailijan laajemman yleisön tietoisuuteen. Vuonna 2004 kirja sai tieteis- ja fantasiakirjallisuuden James Tiptree Jr. -palkinnon. Kirja on käännetty 14 eri kielelle, mm. ruotsiksi, ranskaksi, latviaksi, japaniksi, tsekiksi ja englanniksi. Kirjassa Mikael tapaa peikon, jonka hän löytää pihaltaan roskisten välistä. Mikael nimeää peikon Pessiksi ja heidän suhteensa kasvaa tiiviimmäksi. Kirjan teemoja ovat ihmisen ja luonnon suhde, keskinäiset valtasuhteet ja seksuaalisuus. Kirjasta on tehty sekä elokuva että näytelmä.

Esikoisteosta seurannut romaani Sankarit (2003) saa sisältönsä Kalevalan kuvastosta, kun rokkitähti Rex laulaa vastustajansa esiintymislavan läpi. Ile Aerosmith puolestaan hakkaa tietokoneen näppäimistöä ja saa aikaan ohjelman, joka päihittää kaikki muut koodit. Novellikokoelmn Kädettömät kuninkaat ja muita häiritseviä tarinoita (2005) sai innoituksensa Sinisalon harrastamasta vuoristovaelluksesta. Romaani Lasisilmä (2006) sijoittuu televisiokäsikirjoittamisen maailmaan. Päähenkilö Taru kirjoittaa päivätyökseen saippuasarjaa televisioon ja käsikirjoituksen maailma alkaa siirtyä hänen omaan arkipäivän todellisuuteensa. Kirja käyttää taitavasti eri kerronnallisuuden tasoja. Alppien yli tehdyn vuoristovaelluksen innoittamana syntyi teos Salattuja voimia (2012). Viimeisimmässä teoksessaan Auringon ydin (2013) Sinisalo pohtii yhteiskuntaa, jossa kaikille on määrätty tiukat rooli joiden mukaan heidän tulee käyttäytyä ja täyttää odotukset. Tässä yhteiskunnassa on kielletty alkoholi, tupakka ja chili, joista viimeisimmän salakuljetukseen asukkaat käyttävät mitä mielikuvituksellisimpia keinoja.

Sinisalo kertoo saavansa inspiraation teoksiinsa jostain sellaisesta, mikä yhteiskunnassa häiritsee häntä. Itse Sinisalo määrittelee kirjallisuusgenrensä maagiseksi realismiksi, eikä pidä määrittelystä scifin ja fantasian välillä. Sinisalon tekstit kuvaavat arkitodellisuutta, joka vaikuttaa normaalilta kunnes sitä väännetään hieman vinoon eikä se enää olekaan sitä. Teemoina toimivat toiseus ja vieraantuneisuus, uudet näkökulman sekä tavallisten arkipäivän tilanteiden haastaminen.

Sinisalo ehdottaa, että Finnish weirdistä, Suomikummasta, kannattaisi kehittää yhtä vahva brändi kuin nordic noirista, eli pohjoismaisesta dekkarikirjallisuudesta. Sinisalo työskentelee aktiivisesti draama- ja tv-käsikirjoittajana. Sinisalo kirjoittaa myös ensimmäistä koko illan elokuvaansa yhteistyössä Star Wreckin tehneiden Samuli Torssosen ja kollegojen kanssa. Elokuvan käsikirjoitus alkaa olla valmis ja tekninen puoli, rakenne ja ammattimaisuus näkyvät Sinisalon mukaan lopputuloksessa. Sinisalo ei myönnä, että ensimmäinen pitkä elokuva juuri jännittäisi vaan vertaa siirtymää novellien kirjoittamisesta romaanin kirjoittamiseen. Jonka Sinisalo teki aikoinaan Finlandia-palkinnon arvoisesti.